Näkökulmia museon maisemiin

Urajärven kartanon koko aluetta nimitetään Urajärven kulttuuripuistoksi. Tämä alue käsittää päärakennuksen lisäksi laajan pihapiirin runsaine rakennuskantoineen sekä koko ympäröivän maa-alueen. Olisikin varsin suotavaa, että museovieras ei tyytyisi pelkkään museokierrokseen, joka vie päärakennukseen ja sivurakennukseen, vaan varaisi riittävästi aikaa perehtyä koko alueeseen.

Puisto

Kartano sijaitsee Natura 2000-ohjelmassa suojellun Urajärven rantamilla ja sillä on suuri puistoalue, jonne viimeiset omistajat  Hugo ja Lilly von Heideman rakennuttivat mm. maisemapolun erilaisine levähdyspaikkoineen, koristepatsaineen ja rakennelmineen. Heidemanit tavoittelivat englantilaistyylisen maisemapuiston ihannetta,  jota sovelsivat Urajärven suomalaiseen luontoidylliin, tutustuttuaan vastaaviin puistoihin lukuisilla ulkomaan matkoillaan. He onnistuivatkin luomaan kokonaisuuden, joka viehättää vierailijaa etenkin kesäisessä loistossaan, mutta myös herkässä heräämisessään keväisin,  ruskan värittämänä syksyisin ja omassa rauhassaan uinuvana luontokeitaana talvisin.

Kartanokylä

Kartano on myös koko olemassaolonsa ajan ollut itseoikeutetusti ympäröivän kylän keskus. Urajärven kylän asujaimisto on koostunut  paljolti kartanon alustalaisista ja suurin osa kylän alueesta on ollut kartanon omistuksessa. Kartanokylä on asettunut jääkauden muokkaamaan kauniisti kumpuilevaan harjumaisemaan ja sen aikoinaan varsin tiiviisti asuttu keskus ikivanhan tielinjan, Ylisen Viipurintien, varsille nykyisen 313-väylän suuntaisesti. Kartanon torpat, joita enimmillään oli reilut kaksikymmentä,  puolestaan levittäytyivät aikoinaan hajalleen kartanon laajoille tiluksille. Nykyisin kylässä on n. 400 vakituista asukasta ja sen perinteiset maalaisnäkymät  hivelevät kulkijan silmää.

Monta tapaa tutustua maisemiin

Toistaiseksi kartanomuseo ei ole tarjonnut säännöllistä opastusta kartanonpuistoon tai kartanokylälle, mutta viime aikoina Urajärven kartanon ystävät ry on kehitellyt useita eri tapoja tutustua museon maisemiin.

Kartanon ympäristöön voi tutustua joko omatoimisesti tai opastetusti. Omatoiminen vierailija voi tukeutua Urajärven kartanon mobiilisovellukseen, museon opaskirjaan tai lainata museolta käyttöönsä Mietiskelyreitti-kansion. Mobiilisovellus löytyy eMuseosta ja siellä on toistaiseksi valmiina vain pihapiirin rakennuksia esittelevä osio Talot ja tilukset. Opaskirjassa pihapiirin ja puiston kohteet esitellään selkeästi sanoin ja kuvin. Mietiskelyreitti puolestaan vie aivan uudenlaiselle, aisteja maisemalle avaavalle kävelyretkelle puistoon, Heidemanien maisemapolkua seuraillen. Reitin varrella on tehtävärasteja, joilla pysähdytään havainnoimaan ääniä, värejä, muotoja ja liikettä. Ryhmien on mahdollista tilata Mietiskelyreitille koulutettu opas.

Erilaisina teemapäivinä ja tapahtumien yhteydessä puistossa on järjestetty luonto-opastuksia,  runopolkuja ym. Esimerkiksi Avoimet puutarhat -päivässä puutarhasuunnittelun ammattilainen esitteli puistoa ja Runon ja suven päivänä puistossa kierreltiin kuulemassa runorasteilla juuri näissä maisemissa kirjoitettuja, Urajärvellä asuneiden runoilijoiden  säkeitä. Tällaisia runopolkuja on myös järjestetty tilauksesta ryhmille.

Yhdistys on ideoinut museon maisemiin muitakin aktiviteetteja: Koululaisille on laadittu pihalle ja puistoon omia tehtäväreittejä ja yläkoulun opetussuunnitelman mukainen Lillyn luontokoulu. Museolle on hankittu vuokrattava soutuvene, jotta maisemia pääsee ihailemaan myös vesiltä käsin. Niin ikään on hankittu vesibiologian tutkimusvälineitä, joilla niin lapset kuin aikuiset pääsevät tutustumaan Urajärveen "pintaa syvemmältä".  Onpa puistossa jopa mahdollista kerätä villiyrttejä asiantuntijaoppaamme neuvomana.

Urajärven kartanon alue tarjoaa myös mainiot puitteet Suomen historian ja suomalaisuuden tarkastelulle, mikä on teemana ns. Suomi-kävelyllä.  Opastettu Suomi-kävely laadittiin Suomi 100-vuoden kunniaksi, mutta teemaa voinee pitää aina ajankohtaisena, etenkin Urajärven kartanolla, jonka viimeiset omistajat tunnetusti olivat suomalaisuusaatteen läpilyömiä!

Mahdollista on yhdistää museovierailuun myös opastettu kierros kartanokylällä. Tarjolla on kolme erilaista kyläkävelyä: Kulttuurihistoriallinen  kyläkävely, Kansalaissotakävely ja Luontoretki kylälle. Kulttuurihistoriallinen  kyläkävely  perehdyttää kylän historiaan: rakennuksiin, merkittäviin paikkoihin ja kyläelämässä vaikuttaneisiin henkilöihin. Kansalaissotakävely puolestaan valottaa sodan taustoja ja tapahtumia paikallisesta näkökulmasta, vieden niin taistelu- kuin teloituspaikoille. Luontoretki perehdyttää nimensä mukaisesti alueen ainutlaatuiseen ja monimuotoiseen luontoon, joka osittain kuuluu Natura 2000-suojeluohjelmaan. Kävelyreittien pituus on 6 - 8 km, kesto 1 1/2 - 3 tuntia.

Kaikkiin museon maisemiin sijoittuviin teemaopastuksiin ja muihin aktiviteetteihin voi tutustua tarkemmin Urajärven kartanon verkkosivulla: https://urajarvenkartanonystavat.fi/

Elämyksellistä oppimista kartanomiljöössä

Koululaiset pääsivät heppakyytiin!

- Ihan kuin me päästäisiin kylään sinne teidän kylälle! huudahti Heinolan Kailaan koulun opettaja suunnitellessamme kolmasluokkalaisten opintoretkeä Urajärven kartanolle.

- Hei voisitko viedä meidät tällä hepalla koko matkan takaisin Heinolaan tai edes ajaa vielä yhden kierroksen tuosta koulun ympäri? anelivat puolestaan iloiset kyytiläiset Melli-tamman rattailla matkalla kartanolta kyläkouluun puutyöpajaan.

Päivän aikana syntyi selvästikin hyviä muistoja:

- Oli ihan mahtavaa päästä osalliseksi teidän hankkeeseenne. Tiimimme kaikki aikuiset olivat todella iloisia ja tyytyväisiä tarjoamaanne päivään todella upeasti valmisteltuine pajoineen!

- KIRJE LILLYLLE JA HUGOLLE:  Oli ihan mahtava että päästiin käymään Urajärven kartanolla. Kunpa olisitte vielä elossa niin kuulisitte tämän! Valhalla oli todella kaunis ja siellä oli niin ihanat näköalat! Terveisin: Roosa Rossi 3A Kailaan koulu

Kartanokierros koululaisille.

Yhtä ja toista tuli varmasti myös opittua:

- Retkipäivä alkoi niin että ekana bussi vei meidät Urajärven koululle. Siellä me tehtiin katajasta äitienpäivä lahjaksi avaimenperä. Seuraavaksi me päästiin hevosen kyydissä Urajärven kartanolle. Siellä me tutustuttiin tosi vanhoihin esineisiin. Sen jälkeen vielä mentiin viimeiseen pisteeseen. Siellä me etsittiin vedestä ötököitä. Ryhmämme löysi suursukeltajan ja vesimittarin. (Aleksi Vartiainen Kailaan koulu 3A)

Avaimenperät katajasta valmistumassa.

Luonnon ihmeitä tutkimassa.

Urajärven kartanon ystävät ry:n kouluyhteistyöhanke käynnistyi kesällä 2018. Hankkeelle saatiin rahoitus Päijänne Leaderin kautta EU:n ns. Maaseuturahastosta (Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto). Hankesuunnitelma sisältää sekä uusien aktiviteettien ja verkkomateriaalin laatimista että pilottiryhmien ilmaisia opintoretkiä kartanolle. Vierailumahdollisuus tarjottiin ensin oman kunnan kouluille ja kartanomuseossa vierailikin elokuussa 2018 kolme asikkalalaista alakoulua ja syyskuussa vielä Vääksyn yhteiskoulun 9. luokan oppilaat, joiden ohjelmassa oli mm. kartanolta kylälle suuntautuva Kansalaissotakävely. Tammikuussa 2019 julistetun haun perusteella valittiin pilottivierailulle vielä alakoulu ja yläkoulu Heinolasta kevääksi sekä syksyksi Sysmän yhtenäiskoulun ryhmät ja Lahden yhteiskoulun 9. luokan ryhmä. Opintoretkien ohjelma on laadittu huolellisesti kunkin vierailevan ryhmän toiveita kuunnellen. Vierailujen kesto on vaihdellut 1,5 tunnista 4 tuntiin.

Uusia aktiviteetteja on jo syntynyt niin alakoululle kuin yläkoululle ja lukiolle. Alakoululle laadittiin jo ensimmäisiä vierailuja varten tehtäväreitit puistoon. Yläkoululle valmistui alkuvuodesta luontoretki kylälle tehtävärasteineen eräänlaiseksi jatkoksi jo aiemmin teetetylle Lillyn luontokoululle, joka rajoittuu kartanonpuistoon. Lisäksi keväällä valmistui yläkoulun ja lukion käyttöön - ja miksei myös aikuisille - sopiva mindfulness-periaatteisiin pohjaava Mietiskelyreitti. Myös e-Museo on ehditty laittaa alulle.

Hankkeen tavoite on välittää Urajärven kartanon arvokasta kulttuuriperintöä uusille sukupolville ja tehdä kartanomiljöötä tutuksi erinomaisena oppimisympäristönä, joka vastaa mainiosti opetussuunnitelmien ajatukseen elämyksellisestä, ilmiöpohjaisesta oppimisesta. Hankkeen pilottivierailukiintiö on jo täynnä, mutta Kartanonystävät toivottaa kaikenikäiset koululaiset tervetulleiksi opintoretkelle kartanomuseolle varsin kohtuullisin kustannuksin.

Hanke jatkuu vielä kahden vuoden ajan, mikä kuluu lähinnä aktiviteettien jatkokehittelyyn saatujen kokemusten pohjalta sekä  e-museon (mobiilisovelluksen) laatimiseen.

Tiina Saarijärvi, UKY ry:n kouluyhteyshenkilö