Näkökulmia museon maisemiin

Urajärven kartanon koko aluetta nimitetään Urajärven kulttuuripuistoksi. Tämä alue käsittää päärakennuksen lisäksi laajan pihapiirin runsaine rakennuskantoineen sekä koko ympäröivän maa-alueen. Olisikin varsin suotavaa, että museovieras ei tyytyisi pelkkään museokierrokseen, joka vie päärakennukseen ja sivurakennukseen, vaan varaisi riittävästi aikaa perehtyä koko alueeseen.

Puisto

Kartano sijaitsee Natura 2000-ohjelmassa suojellun Urajärven rantamilla ja sillä on suuri puistoalue, jonne viimeiset omistajat  Hugo ja Lilly von Heideman rakennuttivat mm. maisemapolun erilaisine levähdyspaikkoineen, koristepatsaineen ja rakennelmineen. Heidemanit tavoittelivat englantilaistyylisen maisemapuiston ihannetta,  jota sovelsivat Urajärven suomalaiseen luontoidylliin, tutustuttuaan vastaaviin puistoihin lukuisilla ulkomaan matkoillaan. He onnistuivatkin luomaan kokonaisuuden, joka viehättää vierailijaa etenkin kesäisessä loistossaan, mutta myös herkässä heräämisessään keväisin,  ruskan värittämänä syksyisin ja omassa rauhassaan uinuvana luontokeitaana talvisin.

Kartanokylä

Kartano on myös koko olemassaolonsa ajan ollut itseoikeutetusti ympäröivän kylän keskus. Urajärven kylän asujaimisto on koostunut  paljolti kartanon alustalaisista ja suurin osa kylän alueesta on ollut kartanon omistuksessa. Kartanokylä on asettunut jääkauden muokkaamaan kauniisti kumpuilevaan harjumaisemaan ja sen aikoinaan varsin tiiviisti asuttu keskus ikivanhan tielinjan, Ylisen Viipurintien, varsille nykyisen 313-väylän suuntaisesti. Kartanon torpat, joita enimmillään oli reilut kaksikymmentä,  puolestaan levittäytyivät aikoinaan hajalleen kartanon laajoille tiluksille. Nykyisin kylässä on n. 400 vakituista asukasta ja sen perinteiset maalaisnäkymät  hivelevät kulkijan silmää.

Monta tapaa tutustua maisemiin

Toistaiseksi kartanomuseo ei ole tarjonnut säännöllistä opastusta kartanonpuistoon tai kartanokylälle, mutta viime aikoina Urajärven kartanon ystävät ry on kehitellyt useita eri tapoja tutustua museon maisemiin.

Kartanon ympäristöön voi tutustua joko omatoimisesti tai opastetusti. Omatoiminen vierailija voi tukeutua Urajärven kartanon mobiilisovellukseen, museon opaskirjaan tai lainata museolta käyttöönsä Mietiskelyreitti-kansion. Mobiilisovellus löytyy eMuseosta ja siellä on toistaiseksi valmiina vain pihapiirin rakennuksia esittelevä osio Talot ja tilukset. Opaskirjassa pihapiirin ja puiston kohteet esitellään selkeästi sanoin ja kuvin. Mietiskelyreitti puolestaan vie aivan uudenlaiselle, aisteja maisemalle avaavalle kävelyretkelle puistoon, Heidemanien maisemapolkua seuraillen. Reitin varrella on tehtävärasteja, joilla pysähdytään havainnoimaan ääniä, värejä, muotoja ja liikettä. Ryhmien on mahdollista tilata Mietiskelyreitille koulutettu opas.

Erilaisina teemapäivinä ja tapahtumien yhteydessä puistossa on järjestetty luonto-opastuksia,  runopolkuja ym. Esimerkiksi Avoimet puutarhat -päivässä puutarhasuunnittelun ammattilainen esitteli puistoa ja Runon ja suven päivänä puistossa kierreltiin kuulemassa runorasteilla juuri näissä maisemissa kirjoitettuja, Urajärvellä asuneiden runoilijoiden  säkeitä. Tällaisia runopolkuja on myös järjestetty tilauksesta ryhmille.

Yhdistys on ideoinut museon maisemiin muitakin aktiviteetteja: Koululaisille on laadittu pihalle ja puistoon omia tehtäväreittejä ja yläkoulun opetussuunnitelman mukainen Lillyn luontokoulu. Museolle on hankittu vuokrattava soutuvene, jotta maisemia pääsee ihailemaan myös vesiltä käsin. Niin ikään on hankittu vesibiologian tutkimusvälineitä, joilla niin lapset kuin aikuiset pääsevät tutustumaan Urajärveen "pintaa syvemmältä".  Onpa puistossa jopa mahdollista kerätä villiyrttejä asiantuntijaoppaamme neuvomana.

Urajärven kartanon alue tarjoaa myös mainiot puitteet Suomen historian ja suomalaisuuden tarkastelulle, mikä on teemana ns. Suomi-kävelyllä.  Opastettu Suomi-kävely laadittiin Suomi 100-vuoden kunniaksi, mutta teemaa voinee pitää aina ajankohtaisena, etenkin Urajärven kartanolla, jonka viimeiset omistajat tunnetusti olivat suomalaisuusaatteen läpilyömiä!

Mahdollista on yhdistää museovierailuun myös opastettu kierros kartanokylällä. Tarjolla on kolme erilaista kyläkävelyä: Kulttuurihistoriallinen  kyläkävely, Kansalaissotakävely ja Luontoretki kylälle. Kulttuurihistoriallinen  kyläkävely  perehdyttää kylän historiaan: rakennuksiin, merkittäviin paikkoihin ja kyläelämässä vaikuttaneisiin henkilöihin. Kansalaissotakävely puolestaan valottaa sodan taustoja ja tapahtumia paikallisesta näkökulmasta, vieden niin taistelu- kuin teloituspaikoille. Luontoretki perehdyttää nimensä mukaisesti alueen ainutlaatuiseen ja monimuotoiseen luontoon, joka osittain kuuluu Natura 2000-suojeluohjelmaan. Kävelyreittien pituus on 6 - 8 km, kesto 1 1/2 - 3 tuntia.

Kaikkiin museon maisemiin sijoittuviin teemaopastuksiin ja muihin aktiviteetteihin voi tutustua tarkemmin Urajärven kartanon verkkosivulla: https://urajarvenkartanonystavat.fi/