sunnuntai 8. joulukuuta 2019

Vi kommer, vi kommer från pepparkakors land...



Urajärvellä varttuneen Jussi Tuomisen (1879-1958) muistelmien mukaan kartanon herrasväki söi enimmäkseen melko vaatimattomasti, mutta toki juhlapäivinä ja vieraiden kestitsemiseksi valmistettiin monenmoiset herkut. Niiden reseptejä on säilynyt jälkipolville Lilly von Heidemanin vuosina 1905-1910  keräämässä reseptikokoelmassa ja julkaistu Urajärven kartanon keittokirjassa (HKI 2014).
Jouluisin von Heidemanit  tarjosivat kaikille palvelijoille illallisen. Muonamiehille ja palvelijoille Hugo tarjosi lisäksi viinaryypyn ja kinkkua. Moni söi itsensä kipeäksi kartanon jouluaterialla, kun  kerrankin pääsi "hyvälle sapuskalle".


Kartanon keittiössä on mahtanut leijua joulun alla herkulliset tuoksut, kun piiat ovat paistaneet joululeipomuksia. Joulun ehdoton kahvipöydän klassikko oli jo tuolloin piparkakut, joiden valmistamisen taidot kulkeutuivat pohjoismaihin jo keskiajalla lähinnä Keski-Euroopasta ja paljolti luostareiden välittäminä. Pohjolassa taikinaan kuitenkin lisättiin rutkasti voita. Ensimmäisen kirjallisen dokumentin mukaan Turkuun tuotiin vuonna 1685 kaksi tynnyrillistä piparkakkuja Saksasta. Suomessa piparkakkuja leivottiin ensin pappiloissa ja kartanoissa, joista reseptit kulkeutuivat palvelusväen mukana kansan keskuuteen.


Lillyn reseptikokoelmassa on kaksi erilaista piparkakkureseptiä. Toinen on perusresepti, johon tulee 3 dl hyvää siirappia, 1 rkl ruokasoodaa, n. 200 g sokeria, 6 munaa, mausteita "maun mukaan" (kanelia, neilikkaa), 6-7 rkl voisulaa ja 850 g jauhoja. Toinen resepti on otsikoitu "Presidenskans pepparkakor". Niihin tulee siirapin sijaan fariinisokeria ja ne leivotaan tankoina, jotka leikataan vinottain pikkuleiviksi. Resepti on luultavasti peräisin Anna Olsonin 1892 julkaistusta keittokirjasta, joka ilmestyi myös suomeksi 1900 ja laajennettuna uudelleen 1905. Laajennetussa suomenkielisessä laitoksessa on vastaava resepti otsikolla Presidentinrouvan piparkakkuja.



P.S. Kartanon ruokakulttuuriin pääsee kesäisin tutustumaan museon Vanukkaita ja fennomaaneja -nimisellä teemaopastuskierroksella. Sitä järjestetään tilauksesta väh. 10 hengen ryhmille. Kartanon keittokirjaa pyritään saamaan uudelleen myyntiin museon puotiin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Lipeäkalasta laatikkoa

Urajärvellä varttuneen Jussi Tuomisen (1879-1958) muistelmien mukaan kartanon herrasväki söi enimmäkseen melko vaatimattomasti, mutta toki j...